Ajankohtaista

 

Tervetuloa näyttelyyn heinäkuussa!

Kuvassa osa valmistumassa olevasta Kultahiekkaa -maalauksesta.

Yksi suuri haaveeni on toteutumassa: oma näyttely tulossa! Työt ovat kovaa vauhtia valmistumassa.

”Hyvän olon maalauksia” 1.-18. heinäkuuta 2021, osoitteessa Joensuuntie 25, Somero.

Töitteni äärellä voi rauhoittua hetkeksi, oleilla vaikka ison puun alla tai nauttia kesän lämmöstä veden äärellä.

Samalla voit tutustua Sari Witkan erilaisiin ihaniin villatuotteisiin: ”Villaa, pehmeää ja lämmintä”.

Näyttelymme yhteisnimenä on ”Arjen nautintoja!”.  Taidehan antaa jo tutkimustenkin mukaan iloa ja nautintoa, hyvää oloa ja lisää terveyttä. Ja pehmeä suomalainen villa, joko nahkana tai upeina kudonta- ym töinä, on mitä parhainta arjen nautintoa.

Uskon, että lampaan nahat, shaalit ym. tuotteet ja minun maalaukseni viihtyvät hyvin yhdessä.

Ainakin meillä kotona keinutolini pehmeine lampaannahkoineen on hyvä kaveri seinällä olevan maalauksen kanssa. Siitä itse asiassa syntyi ajatus pyytää Sari Witka mukaan tähän mielenkiintoiseen projektiin.

– Pane näyttelyyn tutustuminen jo kesäsuunnitelmiisi!

Olisi kiva tavata!

Ilja Repinin upea näyttely

Näyttelyssä pitkästä aikaa!

Ilja Repinin upea näyttely Ateneumissa on nyt avoinna, liput pitää varata etukäteen ja vieraita pääsee vain kourallinen. Oli aivan ylellistä olla näin hienossa näyttelyssä, kun väkeä oli niin vähän. Töitä sai katsella rauhassa, ihan läheltäkin, pystyi ottamaan valokuvia ilman muita katsojia jne. Kaikki toimi todella terveysturvallisesti.

Ilja Repin (1844 – 1930) on Venäjän kuuluisin oman aikansa taidemaalari, syntyisin hän oli nykyisen Ukrainan alueelta. Repinillä oli hyvät suhteet Suomeen ja hän asui ja työskentelikin pitkään, 1903 – 1930, Suomen puolella, Terijoen Kuokkalassa, johon hän on  myös haudattu.

Repinin aikaan Venäjällä elettiin suurten murrosten aikaa: maaorjuus loppui 1861, syntyi älymystö eli intelligentsia, ja koettiin sekä keisarin yksinvaltiuus että sen murtuminen ja maan siirtyminen kommunismiin, 1918. Repin seurasi kiinnostuneena yhteiskunnassa tapahtuvaa liikehdintää, jota hän myös kuvasi töissään monipuolisesti.

Ilja Repin tunnetaan ennen kaikkea ihmisten kuvaajana. Hän on tehnyt suuren määrän muotokuvia omasta perheestään, kulttuuripersoonista ja vallan pitäjistä. Hän oli muotokuvamaalarina erityinen siinä, että hän pääsi hyvin lähelle kuvattaviaan ja osasi ilmentää heidän persoonaansa hyvin  uskottavasti ja läheisesti. Muotokuvat puhuttelevat tänäkin päivänä intensiteetillään, vaikka maalausten kohteita ei tunne mitenkään.

Repin tunnetaan myös taidokkaana kansan kuvaajana. Hänen ehkä kuuluisimmat työnsä, Volgan lautturit, 1870 – 1873, ja Zaporogit kirjoitamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, 1880 – 1891, ovat erinomaisia kansan kuvauksia. Repinin töissä on monta tasoa, teoksissa on paljon erilaisia piiloviestejä.

Kaikki työt ovat niin taidokkaita ja mielenkiintoisia, että jokaisen äärellä voisi olla vaikka kuinka kauan. Näyttelyn laajuus kuitenkin asettaa rajat kunkin työn luona viipymiseen. Esillä on kiitettävästi taustatietoa, joka helpottaa ymmärtämään teosten monia tasoja.

Repinin näyttely on hyvin laaja, esillä on yli 130 teosta. Se on suurin Venäjän ulkopuolella ollut Repinin töiden esittely. Näyttely on auki 29.8. asti, kannattaa varata liput ihan hetimmiten!

Jos et onnistu pääsemään itse näyttelyyn, suosittelen lämpimästi tutustumaan Ateneumin sivuilta löytyvään etäkierrokseen ja –opastukseen!

Sadko vedenalaisessa valtakunnassa, 1876, kuvaa vanhaa mytologista tarinaa. Se on ensimmäinen näyttelyn isokokoisimmista töistä. Sadkosta on tehty myös ooppera.

 

Arkkidiakoni, 1877, ei kuvaa Repinin mukaan ihmistä vaan se on eräänlainen tiivistys uskonnollisen yhteisön johtajasta, joka ei ole yhtään hengellinen, vaan kokonaan lihaa ja verta ja edustaa kaikua pakana-ajan uskonnollisista menoista. (Osa teoksesta)

 

Pyhiinvaeltajat, 1878, sen sijaan kuvasi oikeaa hengellisyyttä; se oli asetettu edellisen työn, eli Arkkidiakonin viereen.

 

Volgan lautturit, 1870 – 1873, on Repinin tunnetuimpia teoksia. Se kuvaa maattomia maatyöläisiä vetämässä laivaa ylävirtaan helteisellä Volgalla. Jokainen työmies on kuvattu omana persoonana.

 

Ukrainatar, 1875. Ilja Repin oli kotoisin nykyisen Ukrainan alueelta. (Osa teoksesta)

 

Kirjailija Aleksei Pisemskin muotokuva, 1880

 

Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, 1880 – 1891, on toinen Repinin kuuluisimmista töistä. Siinä rehvakkaat kasakat on kuvattu värikkäinä persoonina, työssä on paljon naurua ja energiaa. (Osa työstä)

 

Syksyinen kukkakimppu, 1892. (Repinin tyttären Vera Rapinan muotokuva
Kreivitär Natalia Golovinann muotokuva, 1896

 

Keisari Nikolai II muotokuva, 1896

 

Kirjailija Leo Tolstoi paljasjaloin, 1901

 

Natalia Nordmannin ja Ilja Repinin kaksoismuotokuva, 1903. Natalia Nordmann oli Repinin toinen vaimo.

 

Mikä vapaus!, 1903. Tästä teoksesta on esitetty monia vertauskuvallisia tulkintoja, Repinin mielestä siinä opiskelija vain tanssii masurkkaa kurssilaistytön kanssa.

 

Jos et onnistu pääsemään itse näyttelyyn, suosittelen lämpimästi tutustumaan Ateneumin sivuilta löytyvään etäkierrokseen ja –opastukseen!

Ystäville muistoksi

Olen tehnyt muutamille ystäville taulun muistoksi yhteisestä hienosta matkasta. Taulut ovat päässeet hyville paikoille heidän kodeissaan. Heillä käydessä ajatukset palaavat hienoihin hetkiin, ja heille nuo työt tuovat kuulemma hyviä hetkiä päivittäin.

Caminito del Rey | Marja-Leena Kajander
Tämä työ on muisto huikealta Caminito del Rey -vaellusreitiltä Espanjasta.
Salolammi | Marja-Leena Kajander
Tätä Salolammi –työn lampea katselimme yhdessä ystäviemme kanssa vaellusmatkalla Luoston maisemissa.
1 2 3 4 5